manalanpajan kiertävä perinnepaja
Manalanpaja kiertää ympäri suomea perinteisellä pajalla johon kuuluu mm. pumpattavat palkeet. Pajassa ei ole lainkaan sähköä eikä muitakaan nykyaikaan viittaavia elementtejä. Seppä kisälleineen nukkuu yöt teltassa taljojen välissä. Yön hämärinä hetkinä itikat pidetään loitolla sivelemällä aitoa hautatervaa paljaalle iholle. Aamulla ensimmäiseksi laitetaan ahjoon tulet ja keitetään makoisat aamukahvit vanhalla nokisella pannulla. Ahjon ääressä paiskitaan lujasti töitä koko päivä. Pajan ympärillä leijaileva hautatervan tuoksu kutsuu uteliaita ihmisiä ympärilleen. Sepän kertoessa tarinoita menneiltä vuosilta yhtyy pajan ympärillä oleva kansa nopeasti mukaan railakkaaseen nauruun.

Ajantaju katoaa nopeasti pellava-asuihin pukeutuneita "köriläitä" katsellessa. Aikaa onkin meiltä turha kysyä. Sepän kello käy taivaalla, välillä kirkkaana ja välillä hieman harmaan pilvipeiton takaa kurkistaen. Illan tulon tietää parhaiten kun hiilloksen seasta leijailee pajan ympärille hiljalleen muhivan pihvin tuoksu. Pihvin valmistumista odotellessa seppäporukka kaataa juomaa kurkkuun vanhoista lehmän sarvista. Yön hiipiessä taivaanrantaa alkaa köriläitten hilpeä nauru hiljalleen muuttua musiikinomaiseksi tasaiseksi kuorsaukseksi joka paksujen taljojen välistä kuuluu pajan ympärille. On levon aika, unimaailman kautta taas uuteen iloiseen päivään! Tulkaahan tervehtimään kun nähdään!







